Uskovaisen vaellus

Mitä Raamattu opettaa uskovaisen elämästä, eli vaelluksesta?

(Matt.6:24) "Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Eloah'ia ja mammonaa."

"omaisuus, rikkaus, raha (epäjumalana). esim. Mammonan palvelija. Kerätä maallista mammonaa."(Suomi sanakirja) Sana mammona on arameaa ja tarkoittaa rikkauksia.

(Luuk.8:22) "Kun Jeshua sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua"."

(Matt.6:21) "Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi."

(Jaak.5:3) "teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. "

Sana selkeästi osoittaa, ettei uskovaisen pidä kerätä rahaa ja rikkauksia tämän maailman aikana, vaan kerätä rikkauksia taivaaseen, jonne ollaan menossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi myydä kaikki pois mitä omistaa ja alkaa askeetikoksi. Ei sentään. (1.Tim.6:8) "mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. "

(Room.12:16) "Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita."

Jotkut saattavat sanoa: "Aabraham, Salomo, ja Job olivat rikkaita Raamatun mukaan." Niin olivat, mutta he eivät pyrkineet itse omin voimin keräämään rikkauksia, vaan Luojan siunaus teki heidät rikkaaksi, kun he asettivat Luojan elämässään etusijalle. (Sananl.10:22) "JHWH'n siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää." Kun Salomo pyysi Luojalta viisautta tuomita oikein, siunasi Luoja häntä viisauden lisäksi mm. rikkaudella(1Kun.3:5-14).

Jos uskovainen rikastuu, vaikka hän ei siihen pyrikään, niin silloin se on Luojan siunaus. Sellaisesta rikastumisesta ei saa moittia.

(Sananl.28:20) "Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei rankaisematta jää."

(1Tim.6:9-11) "Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä, Eloah'n ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta. "

Rahan himo on kaiken pahan juuri. Rikkaalle ei yleensä riitä mikään rahamäärä tai elintaso, vaan aina täytyy saada yhä lisää ja lisää. Kun rikastumisesta tulee tarkoitus, niin sitten helposti tulee kiusaus käyttää rikastumiseen epärehellisiäkin keinoja. Raha ja omaisuus sekä elintaso on monelle epäjumala.

Seuraavaksi käsittelen asiaa maailma ja uskovainen.

(1.John.5:19) "Me tiedämme, että olemme Eloah'sta, ja koko maailma on pahan vallassa. " Raamatun perusteella maailma on saatanan vallassa(Apt.26:18).

(1.John.2:17) "Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Eloah'n tahdon, se pysyy iankaikkisesti."

(1John.2:15) "Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä."

Uskovaisen ei pidä rakastaa mitään maailmallista. Pitää keskittyä Luojaan ja hänen tahtonsa selville saamiseen, ja hänen tahtonsa toteuttamiseen elämässä. (Ef.5:17) "Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä JHWH'n tahto on." 

Ja jos ymmärrystä puuttuu, niin sitä saamme kyllä Luojalta, kun rukoillen pyydämme sitä hänen tahtonsa mukaan. Luoja ei jätä ketään häntä kohtaan rehellistä ihmistä tyhmäksi hengellisissä asioissa.

(Gal.6:14) "Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Messiaamme Jeshua Ha-Masiah'n rististä, jonka kautta maailma on kuollut minulle, ja minä maailmalle!"

Paavali oli kuollut maailmalle, ja maailma Paavalille. Häntä ei enää kiinnostanut maailmalliset huvit, vaan hän pyrki kilvoittelemaan, jotta pääsisi perille. Jos keskitämme voimamme johonkin muuhun, vaikka sitten autojen korjaamiseen, tai postimerkkeilyhyn, niin uskosta tulee helposti harrastus, ja se jää maallisen elämän jalkoihin ja saattaa lopulta unohtua kokonaan. Pahimmillaan maailmaan uppoaminen aiheuttaa luopumuksen uskosta.

Töitä tietysti saa tehdä, koska jostain pitää ihmisellä saada elatus. Mutta töiden tekemisenkään tarkoituksena ei saa olla rikkauksien kerääminen itselle. Eri asia on se jos kerätty omaisuus käytetään jotenkin Luojan kunniaksi, vaikka ostetaan Raamattuja ja jaetaan niitä ilmaiseksi, taikka autetaan niitä ihmisiä Luojan seurakunnassa, jotka ovat vähävaraisia.

(1Tim.6:12) "Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä. "

(Mark.8:36) "Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?"

(Hepr.11:13) "Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä."

Uskovaisen tulee tunnustaa, ettei kuulu tähän maailmaan, vaan on vieras; ohi kulku matkalla. Matkalla kohti taivaallista Jerusalemia, joka mainitaan ilmestyskirjassa(Ilm.21:1).

(Gal.4:6) "Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme."

Sitä monetkaan uskovaiset eivät ymmärrä, että vaikka menemme aluksi taivaaseen, ei taivas ole kuin väliaikainen etappi uskovaisille koska Raamattu sanoo:

(Ilm.21:1-3) "Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Eloah'n tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Eloah'n maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Eloah itse on oleva heidän kanssaan, heidän Eloah'nsa;"

Uskovainen menee ensin taivaaseen, koska Jerusalem on siellä, mutta tilanne muuttuu, kun Jerusalem laskeutuu uuteen maahan. Silloin uskovaisten paikka on siellä. Mikä virka olisi uudella maalla, jos se jäisi tyhjäksi? Luojan kokonais suunnitelma on aina ollut ennallistaa luomakunta siihen, mitä se oli ennen kuin ihminen lankesi syntiin. Raamatun perusteella kuitenkin jonkinmoisin muutoksin, koska mainitaan mm. "eikä merta enää ole". Olipa muutokset minkälaisia tahansa, niin voimme luottaa siihen että Luoja tietää mitä tekee.

(Ps.37:9-11) "Sillä pahat hävitetään, mutta jotka JHWH:ta odottavat, ne perivät maan. Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta. "

Miten nöyrät voisivat periä maan, jos uskovaiset olisivat taivaassa iankaikkisesti?

(Ps.115:16) "Taivas on JHWH'n taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille."

(2Piet.3:13) " Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu."