Nuhteettomuus ja vaellus Luojan edessä ja hänen osoittamalla tiellä

Mitä tarkoittaa nuhteettomuus, kun puhutaan ihmisestä, uskovaisesta, sekä Luojan yhteydessä vaeltamisesta?

(1Moos.6:9) "Tämä on kertomus Nooan suvusta. Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Eloah'n yhteydessä."

(1Moos. 17:1) "Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi JHWH hänelle ja sanoi hänelle: "Minä olen Eloah, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton."

Luoja vaatii, että ihminen vaeltaa hänen yhteydessään ja on nuhteeton. Se on hänen tahtonsa.

(2.Sam.22:31) "Eloah'n tie on nuhteeton, JHWH'n sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat."

Luojan tie on nuhteeton, koska hän on pyhä, eikä hänessä ole vääryyttä, koska ihminen on Luojan kuva, häntä velvoitetaan kulkemaan samaa nuhteettomuuden polkua.

(Ps.119:1)"Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka JHWH'n laissa vaeltavat!"

Tässä kohtaa autuaiksi julistetaan ne, jotka nuhteettomasti noudattavat Luojan lakia. Jotka nuhteettomasti vaeltavat Luojan edessä.


(1.Tim.3:2) "Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,"

Sama nuhteettomuuden vaatimus esiintyy Uuden Testamentinkin puolella. Asiat eivät ole muuttuneet uuden liiton aikanakaan. Synti on edelleen syntiä, eikä syntiä pidä tehdä, että armo tulisi suureksi, toisinsanoen emme saa tehdä syntiä siinä toivossa, että kyllä Luoja antaa anteeksi.

(Room. 6:15)"Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!"

(Ef.5:27) "Saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton."

(Joh.5:14) "Sen jälkeen Jeshua tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi"."

(Joh.8:11) "Hän vastasi: "Valtias, ei kukaan". Niin Jeshua sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee"."

Jeshuakin opetti nuhteettomuutta. Hän ei sanonut että yritä olla tekemättä syntiä. Päinvastoin hän opetti, ettei syntiä tule tehdä. Luoja on kyllä armahtavainen, mutta kun ihminen tekee tarpeeksi syntiä, niin synninmitta tulee täyteen, ja sen seuraukset eivät ole hyvät, vaikka olisi uskovainen kyseessä. Sauliltakin otettiin pyhähenki pois, kun hän oli riittävästi tehnyt syntiä.

(Fil.2:8) "hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan kuolemaan asti."

(Hebr.11:8) "Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva."

Luoja voi tehdä ihmisen uskon kautta kuuliaiseksi itselleen. Kuuliaiseksi, eli tottelevaiseksi Hänen  tahtoaan kohtaan. Syntiinlankeemushan tapahtui, kun ihmiskunta Aadamin ja Eevan kautta alkoi tottelemaan Saatanaa Luojan tahdon asemasta. Sitä ennen Aadam ja Eeva olivat kuuliaisia, pyhiä ja vanhurskaita, ja viattomia.

(Room.8:4) "että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen." 

(1Joh.2:6) "Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi."

Miten Jeshua vaelsi? nuhteettomasti. Hän ei tehnyt syntiä.

Luoja vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen, että ihminen voisi täyttää hänen pyhän tahtonsa, joka ilmenee mm. kymmenessä käskyssä. Ihminen ei voi ominvoimin sitä tehdä, koska turmeltui syntiinlankeemuksessa. Se on Luojan armoa, että hän vaikuttaa ihmisessä siten, että hän voi elää lopulta nuhteettomasti, viimeistään silloin olla nuhteeton, kun Jeshua saapuu takaisin noutamaan omansa. Silloin ihmisestä katoaa syntiinlangennut keho, ja tulee pyhä keho tilalle, jossa ei enää turmelusta ole, eikä himoa syntiin.

Luo kotisivut ilmaiseksi!